torstai 11. helmikuuta 2016

Nimipäiväpostaus: Onnea Isabella!

11. helmikuuta nimipäiväänsä viettää Iisan ja Talvikin lisäksi Isabella. Tämä moderni, kaunissointuinen nimi on käytössä laajalti ympäri maailman. Paitsi että Isabella on nimenä mitä pehmein ja naisellisin, tuo siihen ripauksen glaumouria ja prinsessamaisuutta se, että nimi on tunnettu myös monissa kuninkaallisissa hoveissa. Isabellan hohtoa ei himmennä ainakaan nimen naisellinen merkitys ja yhteys toiseen suosittuun ja kauniiseen nimeen.

Isabella on italialaisperäinen muunnos nimestä Elisabet. Tämä puolestaan pohjautuu alkujaan heprealaiseen nimeen Elisheba, joka tarkoittaa ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’. Mutta miten ihmeessä nimestä Elisabet sitten on muovautunut nimi Isabella…? No, Elisabet(h) on heti Marian jälkeen kristikunnan tavallisin naisennimi, ja siitä on syntynyt eri kielissä lukematon määrä erilaisia kirjoitusasuja. Isabella on yksi näistä syntyneistä kirjoitusasuista. Tähän on mitä todennäköisimmin vaikuttanut nimistä löytyvät samat kirjaimet: Elisabet-nimeen sisältyvästä kirjainjonosta -isabe muovautui Isabellan ”runko”. Isabel-asun on arveltu syntyneen Etelä-Ranskassa tai Espanjassa jo keskiajalla, joko suoraan Elisabeth-nimestä tai siten, että Elisabeth-nimen keskellä olevaan Isa-lyhentymään on liitetty espanjan tai ranskan ’kaunista’ tarkoittava adjektiivi (espanjan bello tai ranskan beau, belle). Nimen espanjalainen asu oli täten alkuaan Isabel ja ranskalainen kirjoitusasu Isabelle. Italiassa nimi muovautui hieman myöhemmin asuun Isabella, kun Isa-lyhyentymään liitettiin italian ’kaunista’ tarkoittava adjektiivi bella. Siksi Isabella-nimeä onkin usein sanottu italialaisperäiseksi, ja sen on tulkittu tarkoittavan ’kaunista Elisabetiä’ (Elisabet + kaunis eli bella).
 
Isabella-nimi tarkoittaa mm. 'kaunista Elisabetiä' (Kuva: http://tinyurl.com/hztxcfq)
Meillä Suomessa Isabella-nimestä löytyy tietoja jo 1800-luvulta, mutta tuolloin se oli vielä hyvin harvinainen nimi. Isabella on kuitenkin kasvattanut suosiotaan 1900-luvun alusta lähtien; ensin hitaasti, kunnes vuosisadan lopussa ja 2000-luvulla nimenantajat kiinnostuivat siitä todenteolla. Suomessa Isabella on aina ollut suhteellisesti paljon yleisempi nimi ruotsinkielisellä kuin suomenkielisellä väestöllä, sillä mallit on saatu Ruotsista. Isabellan suosio on suomenkielisellä väestöllä ollut kuitenkin selvässä nousussa jo 1980-luvulta alkaen ja on edelleen. Pituutensa vuoksi Isabellaa on suosittu erityisesti jälkimmäisenä etunimenä, mutta viime aikoina enenevässä määrin myös ensimmäisenä nimenä. Suosion nousunsa myötä Isabella otettiin mukaan suomalaiseen almanakkaan vuonna 2015; samaisena vuonna ruotsinkieliseen almanakkaamme otettiin mukaan muoto Isabel.

Tähän vuoteen mennessä Isabella on annettu maassamme nimeksi yhteensä lähes 5450 naiselle. Ennen 1940-lukua Isabella-nimen kantajia oli meillä hieman yli 140 kpl. Vuosina 1940–59 uusia nimen kantajia tuli reilut 160 kpl lisää ja vuosina 1960–79 puolestaan lähes 280 kpl lisää. Todellisen harppauksen suosion osalta nimi otti vuosisadan lopussa, kun vuosina 1980–99 Isabellan sai nimekseen reilut 1330 naista. Suosion nousu on jatkunut myös tällä uudella vuosituhannella, ja tällä hetkellä Isabella onkin maassamme suositumpi kuin koskaan aiemmin. Vuosina 2000–09 Isabella-nimisiä tyttöjä syntyi Suomessa reilut 1870 kpl ja viimeisen viiden vuoden aikana noin 1660 kpl. Myös muodot Isabel ja Isabelle ovat saaneet meillä kannatusta: näistä ensiksi mainittu on annettu maassamme tähän vuoteen mennessä kokonaisuudessaan nimeksi noin 2000 henkilölle ja jälkimmäisenä mainittu noin 720 henkilölle.

Isabella viettää siis nimipäiväänsä sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa almanakassa 11. helmikuuta. Samaisena päivänä ruotsalaisessa almanakassa nimipäiväänsä juhlii myös muoto Isabel.

Tunnettuja Isabelloja ovat mm.
  • Isabella Katolilainen (Kastilian kuningatar 1474–1504)
  • Isabella II (Espanjan kuningatar 1833–1868)
  • Isabella Aragonialainen (Ranskan kuningatar 1270–1271)
  • Isabella de Urgel (Aragonian kuningatar 1065–1071)
  • Valois’n Isabella (1389–1409, Ranskan prinsessa, Kaarle VI:n tytär, Englannin kuningatar 1396–1400)
  • Isabella Acres (yhdysvaltalainen näyttelijä)
  • Isabella Eugenie Boyer (Isaac Merritt Singerin ranskalaissyntyinen puoliso, Vapaudenpatsaan malli)
  • Isabella Colbran (espanjalainen oopperalaulaja)
  • Isabella d'Este (renessanssiajan italialainen kulttuuri- ja poliittinen vaikuttaja)
  • Isabella Kaukopaasi (suomalainen koripalloilija)
  • Isabella Leonarda (italialainen säveltäjä ja nunna)
  • Isabella Lövin (ruotsalainen journalisti, kirjailija ja poliitikko)
  • Isabella Moore (brittiläinen uimari ja olympiavoittaja)
  • Isabella Ochichi (kenialainen kestävyys- ja maastojuoksija)
  • Isabella Rossellini (italialainen näyttelijä ja malli)

Onko teistä Isabella kaunis nimi? :)

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Nimipäiväpostaus: Onnea Ella!

10. helmikuuta nimipäiväänsä juhlii Elinan, Ellenin ja Elnan lisäksi Ella. Tämä lyhyt ja yitimekäs nimi on pehmeäsointuinen ja tyttömäinen. Vaikka Ella on piirteiltään hyvin suomalaisen oloinen nimi, on se laajalti maailmallakin tunnettu. Ehkäpä juuri nämä kaikki edellä mainitut seikat ovat vaikuttaneet siihen, miksi Ella on nykypäivän nimenantajien keskuudessa niin suosittu, että voidaan puhua jopa yhdestä 2000-luvun hittinimestä. Lisäksi Ellan etymologia on sen verran värikäs, että jokainen löytänee nimen lukuisista merkityksistä parhaiten itseään ja nimen kantajaa miellyttävän vaihtoehdon.

Ella on kansainvälinen nimi, jonka voidaan ajatella syntyneen kolmesta eri nimiketjusta. Meillä Suomessa Ellan lähtökohtana pidetään joko Elinaa (Helena > Elena > Elina > Ella) tai Eleonooraa (Eleonora > Eleonoora > Ella). Sekä Elina että Eleonoora merkitsevät ’loistavaa’; tämän lisäksi Eleonoora tarkoittaa myös ’armoa’ ja ’Jumala on valoni’. Saksassa Ellan puolestaan ajatellaan syntyneen Elisabet-nimestä (Elisabet > Ella), joka tarkoittaa ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’. Näiden lisäksi joissakin maissa Ellaa on pidetty esimerkiksi Gabriellan (= ’Jumala on vahva’) ja Petronellan (’kallio’) lyhentymänä. Meillä Suomessa Ellaa on käytetty myös lukuisten naistennimien - kuten juuri Eleonooran, Gabriellan ja Stellan - lempinimenä. Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Ellan Helena-nimeen.

Ella-nimi tarkoittaa mm. 'loistavaa' (Kuva: Mike Grauer Jr.; http://tinyurl.com/gv6qc5l)
Ella tunnettiin meillä nimenä jo 1800-luvulla. Se oli suhteellisen käytetty nimi koko 1900-luvun ajan, mutta ennennäkemätön suosion nousu alkoi vuosisadan lopulla. Osaltaan nimen kannatusta lisäsi kirjailija Timo Parvelan 1990-luvulla alkunsa saaneet ala-astemaailmaan sijoittuvat Ella-kirjat, jotka ovat sittemmin saavuttaneet suuren suosion. 2000-luvulla Ella-nimi on ollut valtavan suosittu: vuosina 2003, 2007 ja 2012 se oli suomenkielisille tytöille annetuista ensimmäisistä etunimistä kaikkein suosituin, ja muinakin 2000-luvun vuosina se on pysytellyt kärjen lähettyvillä. Suomalaisessa almanakassa Ella on ollut mukana vuodesta 1950 lähtien.

Tähän vuoteen mennessä Ellan on saanut maassamme nimekseen kokonaisuudessaan lähemmäs 14 500 henkilöä, joiden joukosta löytyy myös muutamia miehiä. Ennen 1900-lukua Ella-nimen kantajia oli meillä lähes 180 kpl. Vuosina 1900–19 nimenkantajia tuli 730 kpl lisää ja vuosina 1920–39 puolestaan lähemmäs 1130 kpl lisää. Näitä seuranneet vuodet olivat Ellan suosion hiljaisinta aikaa, kun vuosina 1940–79 se annettiin nimeksi hieman yli 850 henkilölle. Vuosisadan lopussa nimen suosio alkoi selvästi kasvaa, ja vuosina 1980–99 Ellan sai nimekseen lähes 2950 henkilöä. Nimen huima suosio on jatkunut myös tällä uudella vuosituhannella, ja tällä hetkellä Ella onkin suositumpi kuin koskaan aiemmin. Vuosina 2000–09 Ella-nimisiä lapsia syntyi Suomessa reilut 5460 kpl ja viimeisen viiden vuoden aikanakin lähemmäs 3200 kpl.

Ella viettää siis nimipäiväänsä sekä suomalaisessa että suomenruotsalaisessa almanakassa 10. helmikuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Ellan nimipäivä puolestaan on 21. toukokuuta.

Tunnettuja Elloja ovat mm.
  • Ella Alanko (suomalainen salibandyn pelaaja)
  • Ella Brigatti (suomalainen pukusuunnittelija ja kuvittaja)
  • Ella Holm Bull (eteläsaamelainen opettaja, kirjailija ja muusikko; eteläsaamen kielen edistäjä)
  • Ella Eronen (suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija)
  • Ella Eyre (oikealta nimeltään Ella McMahon, englantilainen laulaja ja lauluntekijä)
  • Ella Fitzgerald (yhdysvaltalainen jazzlaulaja; 1900-luvun merkittävimpiä jazzmuusikoita)
  • Ella Hooper (australialainen rock-laulaja)
  • Ella Kanninen (suomalais-italialainen tv-toimittaja ja -juontaja)
  • Ella Kivikoski (suomalainen arkeologi)
  • Ella Leivo (suomalainen tennispelaaja)
  • Ella Maria Murrik (Hella Wuolijoki, virolais-suomalainen kirjailija, kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja, liikenainen ja NKVD:n vakooja)                  
  • Ella Ojala (suomalainen kirjailija)
  • Ella Powell (o.s. Lahtinen, suomalainen laulaja)
  • Ella Raines (yhdysvaltalainen näyttelijä)
  • Ella Suitiala (suomalainen lumilautailija)
  • Ella Vanhanen (suomalainen jalkapalloilija)
  • Ella Yelich-O'Connor (taiteilijanimeltään Lorde, uusiseelantilainen laulaja ja lauluntekijä)
  • Ella (päähenkilö Timo Parvelan samannimisessä lasten kirjasarjassa)

Mitä mieltä te olette Ella-nimestä? Häiritseekö nimen suosio?

tiistai 2. helmikuuta 2016

Nimipäiväpostaus: Onnea Lumi!

Helmikuun alussa 2.2. nimipäiväänsä viettää Aamun ja Jeminan lisäksi Lumi. Nimenä se  on lyhyt, ytimekäs ja selkeä. Siitä löytyy myös persoonallisuutta sekä pehmeyttä. Tämä 2000-luvun hittinimi tuo vahvasti mieleen pohjoisen luonnon talvisen kauneuden. Juuri lumeen liittyvät positiiviset mielikuvat ovatkin siivittäneet sen käyttöä koko ajan enenevissä määrin myös etunimenä.

Lumi on suomalainen luontonimi. Se pohjautuu vastaavaan yleiskielen sanaan: lumi on talvella pilvestä satavaa jään ja ilman kuohkeaa seosta, joka muodostaa maan pinnalle pakkasella valkoisen, eristävän peitteen. Lumi-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt mitä todennäköisimmin siihen liittyvät mielikuvat valkoisuudesta, puhtaudesta, viattomuudesta sekä lumen mukanaan tuomasta valosta. Myös lumen talvinen kauneus, esimerkiksi pakkasella timantinlailla kimalteleva valkea lumihuntu, miellyttää nimenantajia.

Lumi-nimen suosion nousun myötä ovat päivänvalon nähneet myös lukuisat siitä muodostuneet johdannaiset, kuten Lumia, Lumina, Lumika, Lumilia, Luminka, Luminea, Lumi-Kukka… Monet ihmiset kuitenkin vierastavat edelleen Lumi-nimeä johtuen usein sen hankalaksi koetusta taivutuksesta. Onko oikein sanoa Lumin vai Lumen? Lumille vai Lumelle? Vaikka aluksi saattaa tuntua hankalalta, kun vaihtoehtoja taivutuksiin on enemmän kuin yksi, niin ei hätää! Kotimaisten kielten keskus nimittäin kertoo, että Lumi-nimen voi taivuttaa kummallakin tavalla; sekä Lumen että Lumin on aivan yhtä oikein (http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=185).
 
Lumi-nimi kuvastaa mm. valkoista puhtautta (Kuva: http://tinyurl.com/zf8mz6u)
Maamme ensimmäinen Lumi nimettiin 1950-luvulla, mutta nimi pysyi harvinaisena vuosisadan loppuun saakka. 2000-luvulla nimen suosio kasvoi päätähuimaavaa vauhtia, ja suurin osa Lumi-nimen kantajista onkin syntynyt tällä uudella vuosituhannella. Suomalaiseen almanakkaan Lumi otettiin mukaan suosion nousunsa myötä vuonna 2010.

Tähän vuoteen mennessä Lumi on annettu maassamme nimeksi kokonaisuudessaan yhteensä noin 3070 henkilölle, joiden joukosta löytyy myös muutama mies. Ennen 1980-lukua Lumi-nimen kantajia oli meillä noin 30 kpl. Vuosina 1980–99 nimen kantajia tuli jo noin 130 kpl lisää. Huima suosion nousu on jatkunut myös 2000-luvulla, ja tällä hetkellä Lumi elää suosionsa kukoistuskautta ollen suositumpi kuin koskaan aiemmin. Vuosina 2000–09 Lumi-nimisiä tyttöjä syntyi Suomessa 1200 kpl ja poikia 5 kpl. Viimeisen viiden vuoden aikana Lumin on saanut nimekseen reilut 1700 tyttöä. 
 
 
Kuuluuko Lumi teidän suosikkinimiin? Tiedättekö paljon Lumi-nimen kantajia?

lauantai 30. tammikuuta 2016

Nimipäiväpostaus: Onnea Irja!

Tammikuun toiseksi viimeisenä päivänä eli 30.1. nimipäiväänsä juhlii Irja. Tämä reippaan oloinen nimi oli entisaikaan maassamme hyvinkin suosittu, mutta nykyään jo harvinainen. Irja olisi kuitenkin varsin käyttökelpoinen nimi myös nykypäivän pikkutytöillä: naisellisen äänneasun lisäksi nimi sisältää jotain mystististä, fantasiasatumaista.

Vaikka Irja edustaakin maassamme naisennimille tuttua rja-tyyppiä, on se kuitenkin alun perin ollut miehennimi. Irjan alkuperä on sama kuin miehennimellä Yrjö, joka pohjautuu ’maanviljelijää’ tarkoittavaan kreikankieliseen nimeen Georgios. Irja-muunnos on syntynyt yläsaksalaisen Irg-muunnoksen kautta (yläsaksan Irg = Georg). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Irjan samanlaisen alun perusteella ’rauhaa’, ’rauhaisaa’ tarkoittavaan nimeen Irene.

Miehennimenä Irja on säilynyt vain vanhoissa suku- ja paikannimissä, kuten Irjala. Naisennimenä Irjaa on tiettävästi käyttänyt ensi kerran maassamme Gustaf von Numers vuonna 1889 ilmestyneessä näytelmässään Tuukkalan tappelu. Tässä kyseisessä näytelmässä Irja oli sankaritar, joka sai nimensä Messykylässä sijaitsevan Irjalan talon mukaan. Tämän Irjan kaima ja nimen varhaisimpia naiskantajia oli vuonna 1893 syntynyt rouva Irja Hiiros (o.s. Heinricius), sillä hänen äitinsä Fredrika näytteli Tuukkalan tappelun Irjaa Kansallisteatterissa. Myös kirjailija Väinö Katajan vuonna 1901 ilmestynyt romaani Irja lisäsi aikoinaan nimen suosiota ja käyttöä naisennimenä.

Irja-nimi tarkoittaa 'maanviljelijää' (Kuva: simpleinsomnia; http://tinyurl.com/holdbvw)
Meille Suomeen Irja-nimi on tullut Saksasta Viron ruotsalaisten kautta 1800-luvulla. Suosituimmillaan Irja oli maassamme 1900-luvun alkupuolella. 1910–30-luvuilla se sijoittui kaikilla kolmella vuosikymmenellä suosituimpien ensimmäisten etunimien joukkoon. Suomalaiseen almanakkaan Irja otettiin mukaan vuonna 1908, mutta vuoteen 1949 asti päivänä oli 22. lokakuuta. Vuodesta 1950 lähtien Irja on ollut almanakassa nykyisellä paikallaan tammikuun lopussa.

Irja-nimen on tähän vuoteen mennessä saanut meillä nimekseen kokonaisuudessaan noin reilut 28 000 henkilöä, joiden joukosta löytyy myös joitakin miehiä. Ennen 1900-lukua Irja-nimen kantajia oli maassamme hieman alle 50 kpl. 1900-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana uusia nimenkantajia tuli jo lähes 7380 kpl lisää. Tätä seuranneet vuodet olivat Irja-nimen kukoistusaikaa, kun vuosina 1920–39 se annettiin nimeksi reilulle 11 930 henkilölle. Myös vuosina 1940–59 Irjan kannatus säilyi suhteellisen korkeana, ja sen sai tuona aikana nimekseen hieman yli 7190 henkilöä. Tämän jälkeen nimen suosio alkoi kuitenkin laskea: vuosisadan loppupuolella vuosina 1960–99 uusia Irja-nimen kantajia tuli enää hieman yli 1180 kpl. Tällä uudella vuosituhannella nimi on ollut jonkin verran käytetty, mutta laskusuhdanne on jatkunut edelleen. Vuosina 2000–09 Irja-nimisiä tyttöjä syntyi Suomessa 180 kpl ja viimeisen viiden vuoden aikana noin 100 kpl.

Irja viettää siis nimipäiväänsä suomalaisessa almanakassa 30. tammikuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Irjalla puolestaan on kaksi nimipäivää: 16. huhtikuuta ja 5. toukokuuta.

Tunnettuja Irjoja ovat mm.
  • Irja Aholainen (oopperalaulaja)
  • Irja Askola (pappi, runoilija ja Helsingin piispa)
  • Irja Auroora (oopperalaulaja)
  • Irja Browallius (ruotsalainen kirjailija ja opettaja)
  • Irja Hagfors (tanssitaiteilija, koreografi ja tanssinopettaja)
  • Irja Holst (kääntäjä ja runoilija)
  • Irja Hyppönen (kirjailija)
  • Irja Kilpeläinen (teologi, kirjailija ja pakinoitsija)
  • Irja Klemola (rehtori ja lastenkirjailija)
  • Irja Koskinen (balettitanssija ja koreografi)
  • Irja Kuusla (näyttelijä)
  • Irja Lappalainen (lastenkirjailija, suomentaja ja lastenkirjallisuuden puolestapuhuja)
  • Irja Lautia (näyttelijä)
  • Irja Leimu (muotitaiteilija)
  • Irja Rane (kirjailija)
  • Irja Ranin (näyttelijä, toimittaja, teatteri- ja televisio-ohjaaja)
  • Irja Rannikko (näyttelijä)
  • Irja Virtanen (kirjailija)
  • Irja Wendisch (tietokirjailija ja toimittaja)

Tunnetteko te monia Irja-nimen kantajia? Mitä ikäluokkaa he edustavat?